yritän mielessä tiivistää kuulumisia vain yhteen viestiin. ainakin se ettei ole enää yksittäisiä päiviä vaan eräänlainen jatkumo enkä osaa sanoa onko se hyvä vai huono asia. (ajan jatkumossa vallitsee iltapäiväaurinko) Tavallaan sykli kun jokainen päivä on lähestulkoot samanlainen, mutta ei ihan.
-Jo toinen kohtaus kun huudan illalla kiljun kauheaa primäärihuutoa kunnes saan taas henkeä (enkä osaa oikein pyytää anteeksi)
aikaisemmin olin maannut lämpimällä junalaiturilla ja katsonut kuinka lähtee liikkeelle ja menee kuin läpi tytön päälaesta.
yöllä puhuin virkeänä puhelimessa kaksikymmentä minuuttia.
(onneksi se ei tänään ilmoittanut että olisi tullut esteeksi työvuoro)
Tänään luin loppun kafkan rannalla kunnes kello oli puoli kolme ja lähdin kaupungille.
(nyt tässä soi huuliharppu)
Suunnittelen päässäni kahta todellisuuteen pohjautuvaa novellia jossa
1) ensimmäisessä (tyyliltään vähän tsehovilaisessa) elektroniset laitteet käyvät taisteluun isää ja tytärtä vastaan
2) toisessa stetsonpäinen mies vie kaunista tyttöä pyöräntarakalla pitkin autiota, kesäöistä hämeentietä. (kiitos)
Levy loppui.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
sasse