valo tulee, lapsi mallia: babylon

kolme päivää on sattunut kaikkialle. ostin monivitamiinitabletteja

kaksi päivää olin hinthaarassa (pitkästä aikaa. pihalla näin viimekesän itseni lukemassa amerikkalaista tyttöä nurmikolla oli vaikea keskittyä)

Nyt marjastin metsässä, perfektionistina se oli hankalaa mustikat putosivat maahan

Välillä olin vihainen ja aika pian palasin pois. Silti on ihan rauhoittavaa olla keskellä peltoa

Huomenna lähden Tallinnaan (vaikka sanoin etten lähtisi minnekään) viime kerrasta on aikaa en uskaltanut mennä pallomereen.

Pelko arkipäiväisiä asioita kohtaan on nähtävästi pysyvää. ha

ps. kannattaa mennä elokuviin katsomaan merelle

haluan intiaanin ja lapsen

मण्डल: sulkia tuntureita puita

We are passed by Melancholia

Tuntuu enää kummalliselta unelta että oon aamulla kulkenut kovaa vauhtia hämeenkadun päästä päähän kunnes kello kahdeksalta oon ollut junassa. ja pian helsingissä ilman sukkahousuja

kuuntelen skata ja mietin laivamatkaa gdyniaan. (geeneissä kulkee taipumus utopistisiin suunnitelmiin "lähdetään pian ahvenanmaalle/lennot berliiniin on vaan kaksisataa euroa/laivalla puolaan kestää yhdeksäntoista ja puoli tuntia" päivästä toiseen herätään täällä kuitenkin en edes tiedä haluaisinko)

aamulla: kaksi terävää tyttöä tuijottaa. piirrän mandalaa ja puhun samalla mitä mieleen juolahtaa

pelkäsin että mustakin tulee semmoinen kuten justine etten enää kykene mihinkään edes astumaan kylpyammeeseen

ja kaikki maistuu tuhkalta passed by melancholia ha.

Enää en ehkä pelkää vaikka tänään tuntui hetkittäin vähän tarkoituksettomalta.

Haluaisin tehdä suuren maalauksen ingmar bergman -naisesta mustassa

kaurarutiinit&kaksi symmetristä puremaa

sade tulee katosta läpi

enää koskaa en lähde festareille (makaamaan paniikissa ensiaputelttaan apulannan soidessa taustalla) tosin fleet foxes oli salvaa sielulle ja turku on aika ihana kaupunki iloitsin kun aamuyöllä kolmelta katselin peltoa kauempana keskustasta ja puhalsin saippuakuplia koska ei ollut tulitikkuja

revin hiuksia.

haluisin oppia esim.

1) puhumaan ruotsia

2)valokuvaamaan

3)suutelemaan

hyvin.

(mietin myös tätä blogia kuinka tämmöinen tää on ja pitäiskö vaan suosiolla siirtyä livejournaliin ha)

nyt ukkostaa voisin mennä ulos. luulin salamaksi yöperhosta lampussa.

juuri niin on käynyt

norwegian wood hämärtyvässä helsinkiyössä oli hieno. unenomainen tunnelma. tuntui kuin olisi särkynyt paloiksi ja kuitenkin
taas palannut kokonaiseksi. oli vaikea nukahtaa. (nukahdettua näin unia jostain jonka kanssa nukuin käsi kädessä.)

Nyt on lähdettävä turkuun miksi aina huomaan että olen lähdössä yksin jonnekin tuntemattomaan tilanteeseen/paikkaan vailla kykyä organisoida. toivottakaa onnea.

elokuvayössä mietittyä:
primäärihuuto johtuu kenties ikävästä joka löytää väylän jokaisesta pienestä mahdollisuudesta.

kuumuus kunnes satoi, kaloja

Kuuntelen hienoa islantilaista musiikkia

yritän mielessä tiivistää kuulumisia vain yhteen viestiin. ainakin se ettei ole enää yksittäisiä päiviä vaan eräänlainen jatkumo enkä osaa sanoa onko se hyvä vai huono asia. (ajan jatkumossa vallitsee iltapäiväaurinko) Tavallaan sykli kun jokainen päivä on lähestulkoot samanlainen, mutta ei ihan.

-Jo toinen kohtaus kun huudan illalla kiljun kauheaa primäärihuutoa kunnes saan taas henkeä (enkä osaa oikein pyytää anteeksi)
aikaisemmin olin maannut lämpimällä junalaiturilla ja katsonut kuinka lähtee liikkeelle ja menee kuin läpi tytön päälaesta.
yöllä puhuin virkeänä puhelimessa kaksikymmentä minuuttia.
(onneksi se ei tänään ilmoittanut että olisi tullut esteeksi työvuoro)

Tänään luin loppun kafkan rannalla kunnes kello oli puoli kolme ja lähdin kaupungille.
(nyt tässä soi huuliharppu)

Suunnittelen päässäni kahta todellisuuteen pohjautuvaa novellia jossa
1) ensimmäisessä (tyyliltään vähän tsehovilaisessa) elektroniset laitteet käyvät taisteluun isää ja tytärtä vastaan

2) toisessa stetsonpäinen mies vie kaunista tyttöä pyöräntarakalla pitkin autiota, kesäöistä hämeentietä. (kiitos)




Levy loppui.

silti katson vasemmalle

sukelsin mereen

rannalla luin kafkaa rannalla (ha) vaikka pelkään rusketusta, mutta oli tosi rauhallinen olo semmoinen että on olemassa vain päänsä ulkopuolella

söin liikaa marjoja ja tuli paha olo, helteellä ei onneksi tee laisinkaan mieli polttaa tupakkaa

rakastan pastisseja (varsinkin alluusioita "alluusiot on kuin joululahjoja kun ne aukeaa") kafkaa rannalla lukiessani iloitsin että olin lukenut kafkan rangaistussiirtolassa

terassilta kaunis tyttö hymyili kun menin ostamaan fleet foxesin levyä

Taidan olla kohtalonivan lempilapsi.

Lisäksi ajatuksista tulee liiallisessa auringossa tällaista epämääräistä seittiä