kaksi kuollutta lintua musta ja ruskea bussipysäkin penkin alla, linnankoskentiellä kävelee tietynlaisia tyttöjä
ovi aukesi 13 yli yksi joten oli odotettava minuutti että voisin astua sisään
(linnut olivat kuulemma mustarastas naaras ja koiras)
eilen mietin katselenko itseni näköisiä poikia/tyttöjä. pojat etsivät äitinsä näköistä naista.
millaisten ihmisten ei tarvitse määritellä itseään kuuluvaksi mihinkään valmiiseen kategoriaan. vai onko se henkilökohtaista. (en tarvitse sellaisia, ehkä. toisaalta se auttaa muodostamaan ääriviivoja samoin kun lattialla kieriminen "ihan kun et olisi täällä vaan jossain toisessa ulottuvuudessa" jne.)
oon syönyt viikon verran omegakolmosia joten jaksan taas hihkua jos kaupassa on appelsiineja alennuksessa ja kadulla kävelee kaksi pientä koiraa (tai pihalla lauma kauriita).
kädessä menee kipeitä suonia
kuvassa myös siskoni
ollapa viitseliäämpi ajattelen paljon mutta teen aika vähän, liikun metatasolla
hej,
VastaaPoistajag är egentligen ingenting, tror jag.
hetki sitten laskin aiheeseen x^2+y^2+ax+by+c=0 liittyviä tehtäviä ja asun kaukana maalla, en siis tunne sinua ja täten ole mikään salaperäinen tuttu tarkkailija. löysin vain tämän blogin toisen blogisi kautta, sen löysin taas jotenkin - en muista.
ihmeellinen vaalea.
VastaaPoistase samanlainen tasainen rytmi on säilynyt, ja sanat kauniina.
kuvat ehkä jopa enemmän.
sinullakin pupper
VastaaPoista